Huoneiston käyttöohjeet

Huoneiston käyttöohjeista asukas saa ohjeita ja neuvoja kuinka huoneiston hoito suoritetaan oikein ja kuinka menetellään havaittaessa vaurioita huoneiston rakenteissa, materiaaleissa tai laitteissa. Kaikki talon asukkaat hyötyvät talon kunnon tarkkailusta ja ajoissa suoritetuista korjaustoimenpiteistä.

Ei oikeuksia ilman velvollisuuksia

Maksaessaan vastiketta / vuokraa asukkaalla on täysi oikeus nauttia asumisestaan. Tähän oikeuteen liittyy kuitenkin myös velvollisuuksia.

Yhteisömuotoisessa asumisessa on otettava kanssa-asujien tarpeet huomioon jne. Osakkeenomistajan / vuokralaisen on viipymättä ilmoitettava taloyhtiölle / vuokranantajalle huoneiston vahingoittumisesta tai sellaisesta puutteellisuudesta, jonka korjaamisesta taloyhtiö / vuokranantaja on vastuussa.

Ilmoitus on tehtävä heti, jos korjaus on vahingon suurenemisen estämiseksi suoritettava viipymättä.

Asukkaan tulee lain mukaan hoitaa huoneistoa huolellisesti

Tämä tarkoittaa mm. huoneistokohtaisen ilmanvaihdon, lattialämmityksen ja muiden järjestelmien, koneiden ja laitteiden oikeaa käyttämistä.

Asukkaan / osakkeenomistajan kunnossapito- ja ilmoitusvelvollisuuden täyttäminen takaa sen, että kaikki asukkaat hyötyvät talon tarkkailusta ja tarvittavista korjaustoimenpiteistä. Näin asumiskustannukset pysyvät kohtuullisina, eivätkä esimerkiksi vesivuotojen aiheuttamat vauriot pääse pitkittyessään aiheuttamaan home- ym. terveydellisiä ongelmia, joiden poistaminen lisää kalliiden korjauskustannusten ohella mm. sairaudenhoitomenoja.

RAKENTEIDEN KOSTEUSVAURIOIDEN TARKKAILU:

Asukaalla on välitön ilmoitusvelvollisuus havaitsemistaan vaurioista huoneistonsa rakenteissa.

Ilmoitus heti taloyhtiön edustajalle, jos

  • Lattiapinnoitteet muuttavat väriään
  • Tapetit irtoavat seinältä
  • Maali ei pysy tai hilseilee seinällä tai katossa
  • Sisätiloissa tuntuu homeen tai "ummehtuneen" hajua
  • Sisätiloissa on näkyvää homekasvustoa

Jos kosteusvaurioihin ei puututa ajoissa:

  • Vaurio kehittyy nopeasti laajemmaksi
  • Korjauskustannukset kasvavat
  • Haitat asukkaalla korjauksesta lisääntyvät
  • Terveysriskit asukkaalle suurenevat.

Asukkaan tulee järjestää huoltomiehelle pääsy huoneistoon tarkastamaan ja huoltamaan kiinteistön kunnossapitovastuulle kuuluvia rakenteita tai laitteita.

Kylpyhuoneen muovimaton ja laatoituksen tarkkailu:

Kosteusvaurioiden syntymisen ja homekasvuston kehittymisen ehkäisemiseksi tulee asukkaan tarkkailla kylpyhuoneen pintatarvikkeiden kuntoa.

Asukas tarkkailee erityisesti kylpyhuoneissa, että

  • Muovimatot ja saumat ovat ehjät
  • Muovimatto on hyvin kiinni lattiassa ja seinien alaosissa
  • Laatoituksissa ei ole halkeamia ja saumat ovat ehjät
  • Läpiviennit muovimatoissa ovat tiiviit

Ilmoitus vaurioista heti kiinteistön edustajalle.

IKKUNAT JA OVET:

Taloyhtiö vastaa ikkunoiden ulkopinnan kunnossapidosta. Väli- ja sisäpuitteiden kunnossapito kuuluu asukkaalle; asunto-osakeyhtiölain kunnossapitovastuutaulukon mukaisesti. Asukkaan tulee huolehtia ikkunoiden ja ovien väli- sekä sisäpuitteiden maalauksesta aina tarvittaessa.

Yli 1,5 metriä leveitä ikkunoita avattaessa ja pestessä tulee noudattaa erityistä varovaisuutta. Avattuun puitteeseen ei saa kohdistaa ylimääräistä kuormitusta ja ikkuna tulee tukea pesun ajaksi.

Ohjeellinen ikkunoiden ja parveke-ovien hoito-ohje:

  • Puhdista ikkunan yhteydessä mahd. olevan raitisilmaventtiilin suodatin 2 x vuodessa
  • Ikkunoiden ja parvekkeiden heikkokuntoiset tiivisteet aiheuttavat epämielyttävää vetoa ja turhaa energiankulutusta. Vedon voi parhaiten todeta pakkasten aikaan talvella. Tarkista tiivisteiden kunto aina syksyllä lämmityskauden alkaessa ja uusi huonokuntoiset tiivisteet.
  • Voitele liukukiskot ja lukko-osat esim. lukkoöljyllä kerran vuodessa
  • Puhdista vedenjuoksutusurat ja -reiät kerran vuodessa. Mikäli vesienpoisjohtourat tukkeutuvat, niin vesi saattaa valua rakenteiden sisään ja ikkunan karmipinnoille.

PARVEKKEET

Suojaa näin parvekerakenteita kosteusvaurioilta:

  • Pidä vedenpoistoreitit avoimina
  • Tarkkaile parvekkeen lattian pintarakenteen kuntoa ja ilmoita vaurioista
  • Lakaise lumi ja sohjo pois parvekkeen lattialta; AINA jokaisen lumisateen jälkeen
  • Ota matot pois lattialta sateiden alettua

LÄMMITYSLAITTEET

Huonelämpötiloilla on suuri merkitys asumisviihtyvyyteen ja energiankulutukseen. Asukkaan tulee ilmoittaa kiinteistön edustajalle huonelämpötilan poiketessa ohjearvoista. Etenkin liian korkeasta lämpötilasta on tärkeää tehdä ilmoitus lämmityskaudella. Yleinen ohjearvo asuintiloissa on noin 20...22C. Liian korkea huonelämpötila johtaa asumiskustannusten nousuun sekä sisäilman laadun huonontumiseen.

Lämpöä luovuttavia osia huoneistoissa ovat lämmityspatterit. Patterin tehtävä on luovuttaa huoneeseen niin paljon lämpöä, että tavoitehuonelämpötila toteutuu. Patterin lämpötila seuraa ulkolämpötilaa ollen kuumin pakkasilla ja haalein leudoilla säillä. Vaikka patteri tuntuu välillä viileältä, voi huonelämpötila olla ihan sopiva ja terveellinen. Huonelämpötilan oikeellisuutta tulee näin ollen seurata toimivasta sisälämpömittarista; ei patterin kuumuudesta/haaleudesta. Patterin osia ovat patteriventtiili, paluuventtiili ja ilmaruuvi. Patteriventtiilillä asukas voi rajoittaa patterin lämmönluovutusta.

Ilmaruuvista voidaan poistaa patteriin syystä tai toisesta kertynyt ilma, joka on useimmiten syynä siihen, ettei patteri lämpiä.

Ilmaruuvi avataan tähän tarkoitukseen tehdyllä koloavaimella. Jottei vesi pääsisi valumaan lattialle tai suihkuamaan seinälle, varataan toimeen myös pieni astia ja riepu. Vahinkojen välttämiseksi suositellaan, että *huoltomies tekee patterien ilmaukset.

Tärkeät toimintaohjeet asukkaalle lämmityksestä:

  • Ilmoita heti patterin vesivuodosta kiinteistön edustajalle.
  • Hanki tarkka huonelämpömittari. Sijoita se johonkin oleskelualueelle noin 1,5 metrin korkeuteen lattiapinnasta, ei ulkoseinälle.
  • Seuraa huonelämpötiloja. Ilmoita liian korkeasta tai liian matalasta lämpötilasta kiinteistön edustajalle.
  • Patterin pitääkin olla viileä ja varsinkin leudoilla säillä, jos huoneessa on muutenkin lämmintä.
  • Säädä patterin lämpöä pienemmälle, jos on kuuma. Älä tuuleta lämpöä ulos. Kun tuuletat, niin tuuleta nopealla ristivedolla.
  • Huonekaluja, verhoja tms. ei tule sijoittaa patterin eteen, koska huonekalujen ja verhojen takana oleva valkoinen patteriventtiili säätää patterin toimintaa. Esim. verhojen takana on aina lämpimämpää kuin vapaassa tilassa ja näin ollen patteriventtiili sulkee patterin.
  • Ilmaustarvetta kuvaa loriseva ääni patterista. Pyydä aina HUOLTOMIESTÄ ilmaamaan patteri.
  • Muista, että kätesi lämpötila on n. +35C. Se aistii esim. +30C:n patterin viileäksi, mutta tosiasiassa tämä patteri vielä lämmittää +21C:sta huonetta.
  • ILMANVAIHTOLAITTEET:

    Jos huoneistossa on koneellinen poisto niin poistoilmapuhallin imee ilmaa niistä huoneiston osista, joissa ilmanvaihdon tarve on suurin, kuten keittiö, kylpyhuone ja vaatehuone. Korvausilma tulee huoneistoon seinissä olevista tai ikkunan yläpuolella olevista korvausilmaventtiileistä tai uusimattomien ikkunoiden välistä. Useissa vanhoissa asunnoissa ulkoseinillä olevat korvausilmareitit on tukittu ja tapetoitu yli. Tällaiset venttiilit tulee ehdottomasti ottaa uudelleen käyttöön.

    Noudata huoneiston ilmanvaihtolaitteiston käyttö- ja hoito-ohjeita. Ilmanvaihto on tärkeä tekijä, jolla hallitaan ilman kosteutta ja puhtautta, asumisviihtyisyyttä sekä hyvää sisäilman laatua.

    Ilmanvaihto on mitoitettu ns. "normaaliin asumiseen". Ylisuurien kosteus- tai epäpuhtausmäärien hallintaan ilmanvaihto ei riitä, vaan tällöin on vähennettävä näitä päästöjä.

    Riittämätön ilmanvaihto voi aiheuttaa ongelmia:

    • Ikkunat huurtuvat
    • Ilma ei vaihdu riittävästi ja huoneistossa on ummehtunut haju
    • Ruuan käryt leviävät
    • Rakenteet kostuvat
    • Homekasvustoa kehittyy
    • Pintamateriaalien päästöt haittaavat

    Näin varmistat ilmanvaihdon toiminnan:

    • Käytä ilmanvaihtoa riittävällä teholla ruuanlaiton aikana. Keittiön ikkunat ja mahdollinen parvekeovi on pidettävä ruuanlaiton ajan suljettuna. Muussa tapauksessa käryt leviävät huonetiloihin. Keittiön viereisen huoneen ikkuna voidaan pitää auki korvausilman saamiseksi.
    • Puhdista säännöllisesti poistoilmaventtiilit. Venttiilin keskiosan asentoa ei saa muuttaa. Ilmanvaihtoventtiiliä ei saa tukkia.
    • Puhdista myös liesikuvun rasvasuodatin.
    • Käytä ilmanvaihdon käsiohjausta niin, että ilmavirta on kulloinkin riittävä, muttei liiallinen.
    • Tuuleta nopeasti ristivedolla.
    • Ilmanvaihdon toiminnan varmistamiseksi kannattaa tarkistaa, että kylpyhuoneen oven alareunassa on vapaata tilaa n. 1,5 -2 cm ilmankierron takaamiseksi. Jos tilaa ei ole niin ovea tulee lyhentää tai tehdä siihen korvausilmareiät.

    Ilmanvaihdon voi testata helposti talouspaperilla!

    Jos epäillään, että ilmanvaihdon poistoilmaventtiili ei vedä tai että venttiilistä tulee käryä huoneistoon, voidaan asia testata talouspaperilla.

    Sopiva ilmavirta pitää talouspaperin paikallaan, liian luja pyrkii imaisemaan kanavaan.

    Jos paperi putoaa, on jotain pielessä. Poistoilmaventtiilejä on keittiössä, WC:ssä, kylpyhuoneessa ja vaatehuoneessa.

    Asukkaan tehtävänä on kaksi-kolme kertaa vuodessa tarkistaa venttiiliin kertynyt lika ja pöly, ja puhdistaa harjalla ja tiskiaineella.

    Keittiössä venttiili likaantuu nopeammin. Puhdista mahdollinen keittiön liesituulettimen rasvasuodatin käytön määrästä riippuen 2-12 kertaa vuodessa. Suodattimen tulee olla jatkuvasti kohtuullisen puhdas, jotta liesituuletin voi toimia asianmukaisesti. Muistattehan, että mikäli liesituuletin ei ole asunnon alkuperäisvaruste niin kerrostaloissa liesituuletinta ei missään tapauksessan saa kytkeä hormiin vaan mallin on oltava nk. aktiivihiilisuodattimella varustettu versio, jossa puhdistettu ilma palaa huonetilaan.

    Poistoilmaventtiili irtoaa vetämällä tai kiertämällä. Jos puhdistuksessa tulee ongelmia, neuvotaan asukkaita yleensä kääntymään huoltomiehen puoleen.

    VESIKALUSTEET:

    Vesi- ja jätevesimaksut ovat nousseet rajusti viime vuosina. Veden kulutukseen vaikuttavat ratkaisevasti asukkaiden käyttötottumukset. Vuodoista tulee ilmoittaa heti kiinteistön edustajalle. Asukkaalle ei tule laskua korjauksesta, mikäli vesikaluste on normaalitasoinen.

    Asukkaiden on hyvä tietää:

    • Ilmoita heti vuodoista hanoissa ja WC-kalusteissa.
    • WC:n huuhtelulaitteiden pienetkin vuodot voidaan todeta laittamalla paperinpala pöntön seinälle ja seuraamalla kastuuko se.
    • Kiinnitä huomiota käyttötottumuksiin. Vesi on kallista!
    • Pese täysiä koneellisia pyykkiä ja astioita tai käytä erilaisia säästö- ja vajaatäyttöohjelmia.
    • Kodinkoneita hankittaessa kannattaa hinnan ohella tehdä vertailuja laitteiden sähkön ja veden kulutuksen osalta ennen kuin tekee ostopäätöksen.
    • Valitse järkevästi pesulämpötilat.
    • Seuraa koneen pesuaineentarvetta, älä yliannostele
    • Älä huuhtele astioita juoksevalla vedellä, kaapaise vain ruuantähteet pois ennen pesua.
    • Puhdista siivilät säännöllisesti, likainen vesi ei puhdista astioita.
    • Älä juoksuta vettä tiskatessasi käsin.
    • Huolehdi pesusuuttimien puhdistuksesta
    • Sulje astianpesu- ja pyykinpesukoneen hanat jokaisen käyttökerran jälkeen.
    • Käytä hammasmukia, ettet pese hampaita juoksevan veden ääressä.
    • Lämmin vesi on lähes kaksi kertaa niin kallista kuin kylmä!

    Pyykin- ja astianpesukoneiden asennuksessa on otettava huomioon sekä sähköasennusten että vesi- ja viemäriasennusten asettamat vaatimukset koneiden liittämistavalle.

    Pyykinpesukoneen paikka on huoneistossa yleensä kylpyhuoneessa. Jos pesukone sijoitetaan paikkaan, jossa ei ole lattiakaivoa on varmistettava, että koneessa on itsessään ylivuotosuoja.

    Astianpesukoneen asennuksessa tulee asukkaan varmistaa kiinteistön edustajalta, että asennus tapahtuu kiinteistönomistajan hyväksymällä tavalla ja että astianpesukoneen alle on asennettu vuotokaukalo. Muussa tapauksessa asukas on vastuussa vahingosta.

    VIEMÄRIN TOIMINTA:

    Viemäriverkosto ei pysty kuljettamaan sinne sopimattomia jätteitä. Tukkeutumisvaaran vuoksi viemäreihin ei saa laittaa seuraavia aineita ja esineitä:

    • kiinteitä kotitalousjätteitä (perunan, hedelmien tms. kuoret, poisheitettäviä ruuantähteitä, eikä myöskään joulukinkun paistorasvoja)
    • kahvinporoja
    • tupakan tumppeja
    • kääre- tai sanomalehtipaperia
    • tekstiilejä
    • hiekkaa, kissan pissaprikettejä
    • rakennusjätteitä
    • rasvaa, öljyä, bensiiniä, liuottimia jne.
    • ongelmajätteitä
    • wc-raikastintelineitä, lääkepakkauksia tms. kylpyhuotarvikkeita.

    Asukkaan kuuluu itse puhdistaa viemäripisteiden vesilukot ja kylpyhuoneiden lattiakaivot, joissa on myös vesilukko. Lattiakaivon siiviläkansi irrotetaan ennen vesilukon puhdistamista. Jokaisessa viemäripisteessä on vesilukko, joka estää viemäriverkon hajun pääsyn huoneisiin.

    Vesi saattaa pitkän käyttämättömän ajanjakson aikana haihtua vesilukosta, jolloin haju pääsee huoneisiin. Pitkän käyttämättömän jakson ajaksi voidaan vesilukkoon kaataa esim. tilkka ruokaöljyä, joka estää veden haihtumisen vesilokosta.

    SÄHKÖLAITTEET:

    Asukkaan on muistettava sähkölaitteista:

    • Viallinen sähkölaite on välittömästi poistettava käytöstä tai korjautettava valtuutetulla sähköalan huoltomiehellä.
    • Asunnon pistorasioiden, kytkimien ja näkyvien kaapeleiden tulee olla ehjiä. Viat tulee heti korjauttaa.
    • Eri kokoisia sulakkeita tulee varata asuntoon. Sulakkeen vaihto opetellaan etukäteen.
    • Varalamppuja kannattaa myös varata asuntoon.
    • Sähkökatkoksen varalta asunnossa tulisi olla paristolla toimiva käsivalaisin, kynttilöitä ja tulitikkuja tai sytytin.

    Mitä saa itse tehdä?

    • Pääperiaate on, että tavallinen sähkönkäyttäjä ei saa tehdä kiinteitä sähköasennuksia.
    • Asukas saa itse vaihtaa valaisimen lamput ja särkyneet sulakkeet. Varsinaisten sähkötöiden tekeminen on luvanvaraista toimintaa ja vaatii tarpeellisen ammattipätevyyden. &Muutamia pieniä, lähinnä siirrettäviin sähkölaitteisiin kohdistuvia korjaustöitä saa tehdä itse.
    • Valaisimen saa itse kytkeä katossa olevaan valaisinliittimeen eli "sokeripalaan". Tätä varten on katkaistava virta ryhmä- tai mittaritaulun pääkytkimestä. Valaisinta ei saa jättää riippumaan pelkkien liitinten varaan, vaan se on ripustettava kattokoukkuun.
    • Kiinteisiin asennuksiin ei periaatteessa saa puuttua lainkaan. Vain pistorasioiden ja kytkinten peitekansien irrotus ja kiinnitys on sallittua esimerkiksi tapetoinnin tai maalauksen ajaksi. Työ on tehtävä jännitteettömänä. Jakorasioiden liitinten jännitteetömyys on aina syytä varmistaa hyväksytyllä jännitteen koettimella.

    Muista, että vesi johtaa hyvin sähköä. Vältä sähkölaitteiden käyttöä tilanteissa, joissa on runsaasti vettä lähistöllä.

    Vinkkejä sähköpalojen torjuntaa:

    • Pidä huolta sähkölaitteista - vie vikaantunut laite huoltoon
    • Sijoita sähkölaite oikein, äläkä tuki laitteen tuuletusaukkoja
    • Älä jätä pesukonetta tai astianpesukonetta käymään yksin ilman vartiointia
    • Älä poistu kuuman silitysraudan, leivänpaahtimen tai grillin ääreltä
    • Noudata sähkölaitteiden käyttöohjeita
    • Käytä ammattilaista sähköasennuksissa ja -korjauksissa
    • Seuraa sähköasennusten kuntoa - tarkastuta tarvittaessa

    KOTITALOUSKONEET:

    Osa kotitalouskoneista, esimerkiksi liesi ja jääkaappi, kuuluu asunnon kiinteään varustukseen. Osan koneista asukkaat hankkivat itse.

    Muutamat kotitalouskoneet liitetään sekä sähkö- että vesijohtoverkkoon. Jos asunnossa ei ole valmiina tarvittavia liitoskohtia, turvaudutaan asennusliikkeen apuun ja varmistetaan ennakkoon myös esim. kiinteistön hyväksymä asennustapa.

    Kotitalouskoneiden käyttö vaatii usein hiukan opettelua. Huoneiston käyttöohjekansiossa on huoneistoon kuuluvien koneiden yksityiskohtaiset käyttö-, hoito- ja huolto-ohjeet. Kun ostat uusia kodinkoneita, voit laittaa niiden ohjeet tähän välikköön talteen.

    Hyvä tietää yleensä:

    • Uudet koneet ovat veden ja sähkönkäytön kannalta säästävämpiä kuin vanhat. Vertaa ostotilanteessa energiatietoja ennen kuin teet ostopäätöksen.
    • Monet paikalliset sähkölaitokset neuvovat kodinkoneiden ja valaisimien sähkönkulutusasioissa. Kysy esitteitä.
    • Lue laitekohtaiset käyttö-, hoito- ja huolto-ohjeet ja noudata niitä. Tutustu laitteiden sijoituskohteisiin.
    • Pyri käyttämään sähköä ja vettä säästäviä toimintoja.

    Kylmälaitteet:

    Jätä kylmälaitteen (pakastin, jääkaappi) ympärille riittävästi vapaata ilmankierto tilaa ja puhdista sen lauhduttimeen tarttunut pöly kerran vuodessa imurilla.

    Älä sijoita kylmälaitteita patterin, lieden tai muun lämmönlähteen lähelle.

    Vältä kylmälaitteitteen ovien turhaa avaamista.

    Tarkasta kylmälaitteen oven tai kannen tiivisteet aika ajoin.

    Hanki lämpömittari, josta voi seurata kylmälaitteen sisälämpötilaa.

    PALOVAROITIN:

    Pelastustoimilain mukaan tulee kaikissa huoneistoissa olla toimiva palovaroitin. Palovaroittimen hankinta- ja kunnossapitovelvollisuus on huoneiston asukkaalla. Muistakaa testata palovaroitin säännöllisesti ja aina pitkän poissaolon jälkeen. Uusikaa paristo tarvittaessa. Muistathan, että yksi palovaroitin kattaa noin 60 neliön alan.

    LIIKKUMINEN YLEISISSÄ TILOISSA:

    Yleistilojen hyvä käytettävyys on tärkeää kaikille asukkaille.

    Tärkeää tietoa asukkaille yleistiloista:

    • Yleistiloissa pesutiloja lukuun ottamatta riittää 17-18 C lämpötila.
    • Vuotavista vesikalusteista tulee ilmoittaa heti kiinteistön edustajalle.
    • Palaneista lampuista, viallisista pistorasioista jne. tulee ilmoittaa heti kiinteistön edustajalle.
    • Ulko-ovien tulee sulkeutua kunnolla. Mikäli yleisten tilojen ovien lukkiutumisessa on ongelmia; tulee niistä ilmoittaa heti kiinteistöhuoltoon. Näin vältytään ilkivallalta, varkaustapauksilta.
    • Ikkunat tulee olla kiinni talvella laitteiden jäätymisen ehkäisemiseksi.
    • Pesukoneita, kuivaushuoneen laitteita jne. käytetään vettä ja energiaa säästävästi.
    • Poistoilmaventtiileitä ei saa tukkia.
    • Korvausilmaventtiilit pidetään auki.
    • Valot sammutetaan poistuttaessa tiloista.
    • Kellarikäytäville ei saa kasaantua asukkaiden tavaroita. On edesvastuutonta jättää omia tavaroita tai roskia muiden huolehdittavaksi. Käytäville jätetyt tavarat on myös pelastuslain määräysten vastaista.

    KOTIVAKUUTUS:

    Huolehtikaa, että Teillä on voimassa oleva ja oikean määräinen kotivakuutus. Taloyhtiö on vakuuttanut vain rakennukset ja kunkin asunnon koti-irtaimiston vakuuttamisesta vastaa aina huoneiston haltija. Esimerkiksi suuressa vuotovahingossa tai tulipalossa mahdollisesti tarvittavan tilapäisasumisen osalta korvausta saa vain kotivakuutuksesta. Myös poikkeuksellisen kalliiden sisustusmateriaalien osalta on hyvä keskustella kotivakuutusyhtiön kanssa.

    Pyydämme sijoitushuoneistojen omistajia varmistamaan vuokrasopimuksissa tai muuten, että myös vuokralaiset huomioivat asian.

    Mikäli olette sijoitushuoneiston omistaja, harkitkaa mahdollisen vuokratulojen keskeytysvakuutuksen ottamista, koska taloyhtiön vakuutus ei kata mahdollista vuokratulon keskeytymistä esim. edellä mainituista syistä.